Tämä herra juoksee Humahuacan kylän yllä. Humahuaca on kolmas pikkukylä jossa kävin Jujuyn matkalla, sekin pieni ja söpö ja vuorien keskellä - vaan minkälaisten vuorien. Purmamarcasta löytyi seitsemän värin vuori, vaan Humahuacasta löytyi peräti kahdentoista värin vuori (en tosin keksinyt mitkä tietyt värit nuo kaksitoista tarkalleen voisivat olla). Paikan päälle värikkäitä vuoria katsomaan oli hieman hankala päästä, se ei nimittäin ole samanlainen turistikohde kuin Purmamarcan vähemmän värikäs vuori. Tapasin pari ranskalaista tyttöä, joiden kanssa löydettiin paikallinen bussi joka menisi vuorten ohi. Hypättiin kyytiin kaikkien lierihattuisten maalaisten sekaan ja tunnin päästä meidät jätettiin keskelle vuoria kymmenen minuutin kävelymatkan päähän kuuluisasta vuoresta. Kuski lupasi tulla hakemaan parin tunnin kuluttua ja tulikin, tosin viisikymmentä minuuttia myöhässä - olisimme tosin yllättyneet suuremmin mikäli bussi olisi tullut ajallaan.
Humahuacan kylän yläpuolella
kello kaksitoista pyhimys ilmestyi kirkon seinästä ja salamavalot räiskyivät
kävelin läheiselle valkoiselle vuorelle, jonka huipulla on kukas muukaan kuin seuraavana kuvan henkilö
valkoisella vuorella
maisemia sieltä mihin bussi meidät jätti - ei huono maisema odotella paluubussia
kahdentoista värin vuori - luonnossa aivan ihmeellisen näköinen sahanlaitakuvioineen
pääsimme lopulta takaisin Humahuacaan
Mahtava hostellini Tilcarassa, jossa viimeisenä iltanani järjestettiin asado ja sen jälkeen peli-ilta hostellin omistajan baarissa. Pingistä, biljardia ja pöytäjalkapalloa kyllästymiseen asti!
