keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

¡pääsiäisloman jälkeen tortillaa!

Enään kolmisen viikkoa jäljellä Cordobassa. Vuokrasopimus taitaa loppua 27. huhtikuuta, mutta voin vielä jäädä olohuoneen sohvalle asumaan ennen lähtöäni takaisin Sao Paoloon. Suunnitelmissa on matkustaa Brasiliaan Pohjois-Argentiinan ja Jujuyn kautta. Jujuy on vuoristoista seutua ihan Bolivian rajoilla, josta löytyy useita pikkuruisia ja perinteisiä vuoristokyliä. Sieltä voisin kurvata ensin Saltan kaupunkiin Jujuyn lähelle, josta Iguazun putouksille Argentiinan ja Brasilian rajalle ja sieltä lopulta Sao Paoloon. Tai kurvata ja kurvata, mikäli 22 tunnin bussimatkoja voi kurvaamiseksi kutsua. Etäisyydet taitaa olla aika suuria, mutta bussit kulkee!

Tänään pitäisi alkaa uusi espanjan kurssi, mutta en vieläkään ole saanut varmuutta sen hinnasta. Aika viime hetken toimintaa etten sanoisi. Uutta kurssia olenkin jo odotellut pari viikkoa joten mielelläni sen jo aloittaisin. Ongelmana on, että kurssin tulee olla yliopistossa, jotta saan pisteet korvattua sitten Suomessa. Yliopistojen espanjan kursseilla vaan näyttää olevan oppilaspula. No, mikäs tässä odotellessa, ei täältä tekemistä puutu.
Espanjaa tulee kuitenkin harjoiteltua joka päivä vaikkei kurssilla olisikaan. En ole oikeastaan muita kieliä puhunutkaan Cordobaan tulemisen jälkeen. Alun kankeus on vähän hellittänyt ja keskustelu sujuu aika mukavasti. Isossa porukassa on silti hankala osallistua keskusteluun.

Kämppikseni Caron äiti tuli kylään ja pääsimme maistamaan canelloneja, argentiinalaisia kreppejä. Sisään laitettiin paprikaa, sipulia, juustoa ja maissia ja lopulta krepit paistettiin uunissa. Pitää kokeilla Suomessakin. Kerroin suomalaisesta versiosta, muurinpohjaletuista. Metsästä kerättävät sieni- ja marjatäytteet herättivät ihastusta - onhan se hienoa että voi vaan lampsia metsään ja kerätä ruokansa.

canellonien täyttö käynnissä

sain lahjaksi pääsiäismunan joka ei kauaa koossa pysynyt

Kävimme myös jokavuotisilla jättimäisillä taide- ja artesaanimessuilla. Matekippoja oli jos jonkinlaisia, samoin gauchovarusteita sekä perinteisiä argentiinalaisia tekstiilejä. Paikalta löytyi myös pohjoisen Jujuyn villavaatteita ja kaupalliselta puolelta retkuja Intiasta asti.

se kuuluisa kalebassi, josta matekupit tehdään - tässä kokonaisena

matekippoja

perinteinen gauchon matekuppi, litteä koska sitä säilytetään satulan ja huovan välissä

kokonaisesta kalebassista tehty kannu

korinpunontaa. Maija, mikäköhän heinä tuo on?

alpargatas - perinteiset argentiinalaiset tossut

termospulloja ja matelaukkuja

gauchon jalustimet, siksi niin suuret ettei jalka lipsahda jalustimesta läpi

jotain lehmän läimimispalloja

perinteinen karvallinen satula ja lasso

lätsiä

Mukaan tarttui capoeiraan soveltuvat perinteiset argentiinalaiset housut, kaulakoru malliksi omaan tuotantoon ja tuliainen.

Koska niitä reseptejä on niin kovasti kaivattu, tässä tulee ensimmäinen. Tein eilen argentiinalaista tortilla de papasta eli perunatortillaa. Varmaan aika samanlainen kuin espanjalainen kaimansa.


Tortilla de papa

Tarvitset kaksi perunaa, kolme kananmunaa, sipulin , valkosipulia ja vähän paprikaa. Hyvä lisä olisi persilja, mutta itseltäni ei sitä löytynyt.

Leikkaa perunat puoliksi ja sitten ohuiksi siivuiksi. Sipulin puolikkaat voi leikata vähän paksummiksi siivuiksi, mutta pitkittäin kolmeen osaan. Paprika leikataan suhteellisen pieneksi ja valkosipuli pieneksi.

Paista vihannekset pannulla öljyssä, kunnes ne ovat melkein kypsiä.

Riko kananmunat kulhoon ja lisää mausteita. Itseltäni löytyi suolaa, pippuria, chiliä ja maustesekoitusta. Sekoita.

Kun vihannekset ovat valmiit, sekoita ne ja kananmunat keskenään. Lisää persilja. Laita seos pannulle (johon kannattaa lisätä tässä vaiheessa lisää öljyä tai voita) ja paista matalalla lämmöllä kunnes reunat ovat valmiit, mutta keskiosa vielä hieman raaka. Itse en pidä kovin kiinteästä tortillasta, mutta se on makuasia.

Sitten seuraa tortillan valmistuksen vaikein osio, nimittäin sen kääntäminen. Irrota tortilla pannusta ja liuta se lautaselle. Kumoa toinen lautanen edellisen päälle ja käännä molemmat ympäri. Tortillan pitäisi olla nyt käännetty. Liuta se takaisin pannulle ja paista vielä hetki.

Valmista on!

¡Buen provecho!

6 kommenttia:

  1. Kiitos reseptistä - huomenna siis meilläkin argentiinalaista tortillaa!
    Taidekäsityöt ovat kauniita joka puolella maailmaa, kuviesi nahkatavarat ja tossut suorastaan supertyylikkäitä. Oliko ne Jujuyn villavaatteet villapuseroita vai villakankankaasta tehtyjä vaatteita?
    Asuntomme kohentuu päivä päivältä - tänään Pekka askaroi hyllyjä vaatehuoneeseen.

    VastaaPoista
  2. Miten kavi tortillan kanssa? Jujuyn villavaatteet ovat seka villapuseroita etta villakankaasta tehtyja vaatteita, ponchoja, huiveja, housuja, voita, pitkia villasukkia, pipoja, hanskoja ja laukkuja...

    VastaaPoista
  3. Olisikohan tuo heinä josta pujotaan jonkunlainen ohut kaisla.

    Nuo makramekorut kelpaisi mullekin käyttöön ja malliksi. Osta muutama, jos vielä törmäät. Voin maksaa takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep tuodaan! Voidaan sit miettia miten ne on tehty...

      Poista
  4. Täytyy testata tota torttua, vaikuttaa riittävän yksinkertaiselta niin että en tympäänny kesken kokkaamisen.

    Enkä oikein tajunnut tota jalustinjuttua, siismitähä, kuinka ne jalat siitä vähemmään lipsuu läpi jos ympärys on isompi? eikö sen reiän pikemminkin pitäisi olla pienempi. Et taida oikeen tajuta noita ratsastusjuttuja. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, niin jalustimen reika on nimenomaan pienempi noissa gauchon jalustimissa ettei jalka luiskahda siita lapi. Se suurempi ymparys vaikuttaa siihen, etta kurotellessa satulasta maata kohti (lehmia lassotessa vai mita ne niille tekeekaan) jalustin on stabiilimpi. Ja varmaan se on myos tyylikysymys.

      Poista