vihdoin huipulla
meksikolaiset js leipä
teltta jossain alhaalla
vihdoin perillä
meksikolaiset js leipä
teltta jossain alhaalla
vihdoin perillä
Paikalla oli noin kymmenen muuta telttaa. Yksi pariskunta on asunut rannalla jo pari vuotta. Pystytettiin teltat pensaiden keskelle ja lähdettiin etsimään polttopuita. Nyt kun on jo syksy illat viilenee nopeasti sierralla. Lämpötilan vaihtelu päivän kolmenkymmenen asteen ja illan kylmyyden välillä on todella suuri. Illalla kaikkialla syttyivätkin nuotiot ja myöhemmin pimeydessä ihmiset kulkivat nuotiolta toiselle tutustumassa naapureihin. Yö teltassa oli jäätävä.
matevedet kiehumassa
Päivällä käytiin vesiputoksella, veneajelulla paikan ainoalla paatilla ja rannoilla. Polttopuiden metsästykseen kului taas aikansa ja ruuan valmistukseen nuotiolla. Illalla muut lähti pois ja minä jäin kolumbilaisen kaverimme kanssa vielä toiseksi yöksi rannalle. Hyvä että jäätiin, sillä seuraavakin päivä oli aurinkoinen ja lämmin.
päästiin veneajelulle rannan venemonopolia pyörittävän Pablon kanootilla
Vesiputouksen vettä pystyi juomaan. Aluksi en uskaltanut, mutta vuoren yli kiipeäminen ei houkutellut joten annoin periksi. Hengissä ollaan.
joen vesi oli mukavan vilpoisaa
taivaalla kierteli jotain kondorintapaisia
siirrettiin teltta uuteen leiriin kun kaverit lähti
kokattiin vauhdilla - taisi olla nälkä
joen vesi oli mukavan vilpoisaa
taivaalla kierteli jotain kondorintapaisia
siirrettiin teltta uuteen leiriin kun kaverit lähti
kokattiin vauhdilla - taisi olla nälkä
Paluumatkasta tuli lopulta aikamoinen seikkailu. Muiden roskia kantaen omien tavaroiden lisäksi vuoren yli kiipeäminen ei houkutellut. Päätettiin mennä paatilla. Niin olivat päättäneet monet muutkin, joten odotteluaika olisi venynyt pitkäksi. Lähdettiin kokeilemaan joenvarsireittiä. Juutuimme reppuinemme ja säkkeinemme puskiin pariin otteeseen, kunnes hieman yli puolivälissä matkaa eteen tuli lopullinen este: pystysuora kallio, jota ei tavaroiden kanssa voinut ohittaa. Onneksi ohi ajoi juuri Pablo paatteineen ja lupasi pelastaa meidät pulasta pari matkaa tehtyään. Siispä hiiskumatta sanaakaan kallion takana rannalla odottaville pääsimme jonon ohi paatilla pois pulasta. Oli jo pimeää kun vihdoin pääsimme kävelemään kohti bussipysäkkiä. Lopulta kävi niin hyvä tuuri, että pääsimme autokyydillä Cordobaan asti. Liikenneruuhkan myötä oikaisimme jännittävästi penkereen kautta kuten useat paikalliset näyttivät tekevän. Tiivistetään siis että oli varsin tapahtumarikas paluumatka!
Kaunista luontoa ja upeita kuvia. Onneksi näistä seikkailuista (ja onnistuneista sellaisista) kuulee vasta jälkeenpäin! Onko Cordobassakin yhtä kylmät yöt vai olitteko kovinkin korkealla? Luen paraikaa kirjaa, joka kertoo kahdesta saksalaisesta tiedemiehestä, joista toinen seikkaili Etelä-Amerikassa mm. Venezuelassa, Kolumbiassa ja Equadorissa. Viimeisimmässä kiipesi yli 6000 m korkealle vuorelle, jota 1800-luvulla pidettiin jopa maailman korkeimpana. Selvisi retkistään hengissä kuin ihmeen kaupalla.
VastaaPoistaCordobassa ei ole yhtä kylmät yöt kuin tuolla vuorien keskellä, onneksi! En tiedä kuinka korkealla oltiin, tuskin kovin.
VastaaPoistaAika korkea tuo yli 6000 metriä, Andien korkein vuori Aconcagua sijaitsee Argentiinassa lähellä Chilen rajaa ja on 6962 metriä.
Aika mahtavat maisemat. Näin Lapissa roskanatseilleena mielenkiinto kiinnittyi tohon muiden roskien kantamiseen- kannoitteko siis teidän porukalla muiden leiriä pitäineiden sinne jättäneitä roskia, vai kannoitko sä mielenosoituksellisesti koko porukan roskat?
VastaaPoistaJajaja- retkeilläänkö siellä muuten noin samaan tapaan kuin Lapissa esim. pitkillä vaelluksilla, vai onko ne enempi tommisia Nuuksiohenkisiä päivän-parin retkiä? Vai ehkä molempi parempi? Mikä on jakauma? Väestöstä moniko prosentti retkeilee, ja kuinka retket jakautuu pituuden mukaan päivissä ja etäisyydessä? Mikä on kaikken retkien keskifrekvenssi? Montako termospulloa on mukana 20-32 vuotiaalla retkeilijäpopulaatiolla yhteensä kappaleina vuodessa? Mitä? Montako? Onko? Eikö?
Hehehe en toki kantanut mielenosoituksellisesti koko porukan roskia! Kannettiin kolumbialaisen kaverini kanssa aikaisemmin lahteneiden tuttujen roskat, jotka oli jaaneet meidan teltalle.
PoistaTaalla telttaillaan paljon, ei niinkaan vaelleta. Cuesta Blanca on siita mukava paikka etta teltan saa laittaa minne haluaa ja paikka on taysin koskematonta luontoa. Useimmin taalla mennaan camping-alueille, joissa on valmiit nuotiopaikat ja suihkut. Nuoret telttailee paljon, mutta tosiaan patikointi ei ole kovin suosittua. Varmaan siksikin etta sierran metsa on aika tiheaa piikkipusikkoa, jossa ei olisi mahdollistakaan patikoida. Vaellus tapahtuukin melkein aina hevosella, ainakin Cordoban seudulla. Pohjois-Argentiinan vuoristoisemmalla seudulla varmasti vaelletaan.
Termospulloja on yksi kolmea henkea kohden noin keskimaarin ja keskifrekvenssi piikkipusikon ja hevosen valilla on noin 5,5. Muita kysymksia?