viini + vuoret = Mendoza

Argentiinan viinipääkaupunkiin Mendozaan vei tiemme Buenos Airesista. Mendoza sattuu lähelle Andeja ja hyviä viininkasvatusmaita, vaikka kuivuuden takia maita joudutaankin ilmeisesti kastelemaan aika paljon.

Tulopäivänä lähinnä maattiin hostellissa rankan pääkaupunki-kokemuksen jälkeen, mutta seuraavaan päivään herättiin virkeinä ja valmiina kokeilemaan Mendozassa kävijöiden keskuudessa suosittua viini-pyöräreissua. Tarkoituksena on vierailla eri viinitiloilla viinejä maistelemassa pyörällä liikkuen. Aikaa on koko päivä ja apuna kartta seudun viinitiloista.

Ensin suuntasimme viinimuseoon, mutta keskittymiskyky oli huononlainen takaisin pyörän satulaan ja aurinkoon kaivatessamme, pois tunkkaisista viinikellareista. Menimme museosta suoraan pyöräreitin toiseen päähän, jossa tiet ovat mukavampia eivätkä täynnä pöliseviä ja tuuttailevia rekkoja. Reitin päästä löytyi oliivitila jossa maistelimme oliiveja ja oliiviöljyjä. Ajeltiin sitten paahteessa ympäriinsä ja mentiin syömään mukavalle viinitilalle, jonka mailla sai kierrellä ja maistella rypäleitä. Kuuden tunnin pyöräilyn jälkeen palattiin pyörien vuokrauspisteeseen jalat hellinä. Vuokrauksen päätteeksi sai tietenkin vielä lasin viiniä.

oliivipuita

makeita rypäleitä

viinimaiden takana näkyivät Andit

lumihuippuinen Aconcagua

bienvenidos = tervetuloa, bienbebidos = hyvin juoneet

kiskalla

Mendozaa kierrellen vietetyn välipäivän jälkeen lähdettiin Andeille lähelle Chilen rajaa. Mentiin vain päiväksi maakuupussien ja ajan puutteen vuoksi. Aamun herätys oli puoli viideltä. Nukuin huonosti, sillä heräsin joka toinen puolituntinen kuvitellen Idan tai Lindan kyselevän joko pitää mennä. Ei sillä että kumpikaan ikinä niin tekisi!

Nelisen tunnin bussimatkan jälkeen saavuimme keskelle ei-mitään Inkan sillalle, Puente del Incaan. Tilattiin kulmakarvansa koristeellisesti leikanneelta pojalta kahvit ja aamiaiseksi mitä oli saatavilla ja istuskeltiin ulkona vuorten ympäröiminä. Inkojen silta oli vaikuttava keltainen muodostelma, jonka alle on joskus yritetty rakentaa hotelli, mutta joka on veden takia romahtanut.

 

 

Puente del Inca

Puente del Incan minimaalisesta kylästä lähdettiin kävelemään läheiseen Aconcaguan luonnonpuistoon. Aconcagua on 6962 metriä korkea Andien korkein vuori, joka osuu Argentiinan puolelle lähelle Chilen rajaa. Kävelimme hienoissa maisemissa tien vierustan piikkikasvien piikit sukissamme rekkojen tööttäillessä. Luonnonpuistoon saavuttuamme tehtiin parin tunnin lenkki Aconcaguan tiirauspaikalle ja lähdettiin sitten takaisin Puente del Incaan.

Illalla lähdettiin kotimatkalle. Maisemat bussista oli huikeat, aamulla ne nimittäin olivat vähäisten yöunien vuoksi jääneet näkemättä. 

bussissa on mukavaa

Mendozaan päästyämme haimme rinkat hostellista ja euron kolmipalloiset jäätelöt kourissamme suuntasimme takaisin bussiasemalle. Yöbussi Cordobaan olikin joku luksusbussi. Penkit olivat valtavat ja taipuivat ties mihin suuntaan. Ylitsevuotavan ajattelevainen tarjoilijapoika toi ensin alkupalat, sitten pääruoan ja ruokajuomaksi tietenkin punaviiniä. Matkalla lueskeltiin lehtiä ja katseltiin tarjoilijan valitsemaa leffaa jossa Dustin Hoffman tanssii flamencoa. 14 tunnin matka tuntui aivan liian lyhyeltä luksusbussissa vietettäväksi. Aamiainen tarjoiltiin ennen perille tuloa ja sitten oltiinkin viimeisessä määränpäässäni Cordobassa. Jätimme luksusbussin vastahakoisina ja  lähdimme etsimään hostellia.